Kuinka viikkosi tunnit jakautuvat ?

Kuinka viikkosi tunnit jakautuvat?

Viikossa on 168 tuntia. Siitä ajasta kuluu keskimäärin kahdeksan tunnin yöunien johdosta viikossa 56 tuntia. Lisäksi normaali työpäivä vie meiltä 8 tuntia, eli 40 tuntia viikossa. Vähennyslaskujen jälkeen jää jäljelle 72 tuntia. Aikaa kuluu mm. myös työpaikalle tai kouluun kulkemiseen, normaaleihin arkiaskareisiin, kuten peseytymiseen, kaupassa käymiseen, ruoan valmistukseen ja monien muiden pikkuaskareiden ja asioiden hoitamiseen. Oletetaan, että arkiaskareet, kulkeminen ja asioiden hoito vie päivässä aikaa yhteensä 3 tuntia. Tämän laskutoimituksen jälkeen jää tunteja 51 viikossa.

Meidän tulisi olla arjessamme aktiivisempia. Se, että käydään kuntosalilla tai jumpassa hikoilemassa 3-4 kertaa viikossa ei välttämättä riitä, jos muu aika päivästä menee istuen töissä tai kotisohvalla ruutujen parissa. Toki kaikki liikunta on meille eduksi, mutta pelkästään 3-4 tunnin arkiaktiivisuus viikossa ei valitettavasti ole riittävää lihaksillemme, sydän- ja verenkiertoelimistöllemme eikä liikkuvuudellemme. Kotien laitteiden ja koneellistumisen myötä ruumiilliset työt ovat vähentyneet. Kesäisin ruohonleikkaus sujuu leppoisasti istuen päältä ajettavalla leikkurilla, kotiin ostetaan siivouspalveluja ja autolla kuljetaan lyhyitäkin matkoja kauppaan ja asioille. Näilläkin palveluilla on toki paikkansa, mutta kannattaa miettiä, kuinka voisi omalla kohdalla lisätä viikoittaista aktiivisuutta. 51 ”vapaata” tuntia viikossa ei jakaudu meille kaikille samalla tavalla. Toisilla meistä on enemmän työtä ja vastuullisia tehtäviä, ja toisilla taas enemmänkin vapaata aikaa.

Istuva, paikallaan oleva staattinen työmme sekä arki nyky-yhteisössä jumiuttavat tuki- ja liikuntaelimistöämme sekä rappeuttavat pieniä lihaksia, joiden tehtävänä on ylläpitää asentoamme. Pienten lihassolujen roolina on vakauttaa asentoa, säilyttää ryhti ja ennen kaikkea ne osallistuvat kaikkeen toiminnalliseen liikkeeseen. Kun ne surkastuvat käytön puutteesta, isot lihassolut ottavat niiden työtehtävät hoitaakseen. Tästä seuraa kehoon epätasapainoa ja kiputiloja.

Lihakset ja erityisesti pienet lihassolut, tarvitsevat puuhasteluliikuntaa, jota saadaan, kun esimerkiksi tehdään puutarhatöitä tai liikutaan kävellen paikasta toiseen vaikkapa siivoten. Selkäranka tarvitsee monipuolista liikettä kiertoineen ja taivutuksineen. Nämä pienet, sitkeät lihassolut siis nauttivat jokaisesta arkiliikunta-askeleesta!

Palataanpa vielä niihin viikon tunteihin. 3-4 kertaa viikossa hikiliikuntaa, joka sisältää lihaskuntoa, aerobista eli sydän- ja verisuonielimistön kuntoa kohottavaa liikuntaa ylläpitää sen hetkistä kuntoa tai nostaa kuntotasoamme. Sen lisäksi arkisin kaksi aktiivista tuntia per päivä ja viikonloppuisin 3 tuntia aktiivista elämää nostaisi jo huimasti aktiivisuustunteja. Arkiliikunnalla saadaan myös muita positiivisia tuloksia; elimistön aineenvaihdunta paranee, ja kudokset saavat paremmin happea sekä ravinteita. Kaikenlainen mielekäs aktiivisuus lisää elimistön kalorinpolttoa, edistää painonhallintaa, tasapainottaa mieltä ja unen laatu paranee.

Oleellista on siis se, kuinka aktiivinen olet jäljelle jäävien tuntien osalta.

Lähde kauppaan kävellen tai pyöräillen reppu selässä, saata lapsi tarhaan tai kouluun kävellen jos mahdollista. Lasta kuljetettaessa harrastuksiin, tee oma treeni odottaessa. Tee kotityöt aina kun se on mahdollista, sillä siivouksessa kaloreita palaa ja aktiivisuus on huipussaan. Kierrättäminen on myös aktiivista puuhaa, vie kävellen pieniä eriä pahvia, sanomalehtiä, muovipakkausjätteitä omaan lähikierrätyspisteeseen. Tässä vain muutama esimerkki, mieti kuinka sinä voit olla aktiivinen omalla tavallasi.

Aktiivista toukokuuta kaikille!

Terkuin Minna Enjala

Auktorisoitu personal trainer APT®

Kirjoittaja: Jukka Kangas