LEUAT KUNTOON HUOLTAMOLLA!

Leukanivelten ja puremalihasten toimintahäiriöt

 

Onko hammaslääkärissä suun pitäminen riittävän auki ja tarpeeksi pitkään sinulle painajainen? Onko kerroshampurilaisen haukkaaminen mahdotonta? Jääkö ruisleivät syömättä leukojen nopean väsymisen vuoksi? Paukkuuko leukasi suuta kunnolla avatessa niin kuuluvasti, että ravintolassa syöminen hävettää? Ovatko leukasi herätessä jäykän rasittuneet? Jos jokin edellä mainituista tuntui tutulta, kärsit jonkin asteisesta leukanivelten ja puremalihasten toimintahäiriöstä. Kyseiset ongelmat ovat hyvin yleisiä. Noin joka kolmas suomalaisista kärsii niistä elämänsä aikana jossain muodossa. Erilaisia oireita on paljon ja ne vaihtelevat hyvin lievistä sietämättömiin särkyihin.

  

Tavanomaisia oireita ovat mm:

*leukojen naksahtelu suuta avatessa tai sulkiessa

*leukanivelen särky

*puremalihasten jäykkys tai väsyneisyys erityisesti aamulla herätessä

*suun huono avautuminen ja vaikeus esim. haukata palaa kokonaisesta omenasta

*kasvo-, silmänpohja-, ohimo-, korva- tai silmänpohjasärky

*"selittämätön" hammassärky

*Yläniskan kipu tai jäykkyys

 

Mikä aiheuttaa purennan ongelmia?

 

Leukanivelten toimintahäiriöt voidaan karkeasti jakaa rakenteellisiin ja toiminnallisiin häiriöihin.Keskitymme tässä kirjoituksessa täysin toiminnallisiin leukanivelten ja puremalihasten toimintahäiriöihin. Syitä toiminnan ogelmiin on monia ja usein kokonaisuus on usean tekijän summa.

 

Stressi

 Puremalihakset kuuluvat kehomme niin sanottuihin stressilihaksiin. Stressi on kehomme tapa suojautua uhkaavilta vaaroilta. Vaaran uhatessa pohkeiden, lonkan koukistajien, rintalihasten, yläniskan lihasten ja puremalihasten jännitystaso nousee, kehon valmistautuessa kamppailemaan tai pakenemaan henkemme edestä. Vaikka tämän päivän huolet eivät aiheutakaan välitöntä hengenvaaraa, toimii primitiivinen kehomme edelleen evoluution kehittämän mallin mukaisesti. Usein narskuttelusta kärsivä yllättääkin itsensä puremasta takahampaita yhteen hartiat korvissa esimerkiksi liikenneruuhkassa tai nähdessään lastensa likaiset kengät heitettynä pitkin eteisen lattiaa. Purennan ongelmat liitetäänkin usein stressiin ja mielenterveysongelmiin.

 

 Ryhti

Länsimaissa ihmiset istuvat keskimäärin terveydelle haitallisen paljon. Runsas istuminen altistaa helposti ryhtimuutoksille. Hyvin tyypillistä on, että pää on liian edessä suhteessa vartaloon, leuka on työntynyt eteenpäin, kaula on pitkänä ja niskan yläosa kasassa. Pahimmillaan habitus on kuin brontosaurukselle, pään saapuessa huoneeseen ennen vartaloa. Tämän kaltainen ryhtimuutos aiheuttaa niskan yläosan lyhyiden lihasten kiristymisen. Kiristyessään lihakset voivat aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä tai huimausta, mutta voivat lisäksi aiheuttaa pinnetilanteen kasvoille tulevillle hermoille. Tällainen pinne voi aiheuttaa kasvojen särkyä, tunnottomuutta tai puremalihasten jännittymistä. Ryhtimuutos muuttaa myös leukanivelen asentoa. Pään työntyessä eteenpäin, myös alaleukaluu siirtyy eteenpäin suhteessa yläleukaluuhun. Tämä on kenen tahansa helppo todeta itsekin. Ota hyvä ryhdikäs asento, leuka sisään vedettynä ja kalisuta hampaita yhteen. Tämän jälkeen lössäytä ryhti ja kalisuta uudestaan hampaita yhteen ja huomaat aivan eri hampaitten ottavan kiinni toisiinsa. Leukanivelen asennon muuttuessa vääräksi, huonon ryhdin seurauksena, myös leukanivelen liike häiriintyy ja aina minkä tahansa nivelen liikkeen häiriintyessä, niveltä liikuttavat lihakset alkavat oireilla. Tässä tapauksessa siis puramalihakset alkavat jännittyä liian voimakkaasti.

 

Kaularanka 

Liikkuva kaularankamme joutuu sopeutumaan monenlaisiin tilanteisiin. Ryhtimuutosten lisäksi sen liikemekaniikka voi häiriintyä monista erilaisista syistä. Kolari, putoaminen tai esimerkiksi taklaustilanne urheilussa voivat aiheuttaa niskaan ns. retkahdusvamman. Niska voi myös jämähtää virheasentoon, esimerkiksi nukkueassa sikeästi niska kiertyneenä. Erityisesti toiseksi ylimmän kaulanikaman, aksiksen, virheasennolla on tyypillisesti isoja vaikutuksia purentaan. Kasvoja laajasti hermottavan kolmoishermon alin haara pujahtaa niskasta toiseksi ja kolmanneksi ylimpien kaulanikamien välisestä hermojuuriaukosta. Aksiksen virheasento voi aiheuttaa tuohon hermohaaraan pinteen, joka voi aiheuttaa voimakasta posken alueen särkyä, alahampaiden särkyä ja merkittävääkin leukojen liikerajoitetta. Nuo oireet tyypillisesti helpottavat huomattavasti tai kokonaan välittömästi virheasennon korjauduttua. 

 

Kallo

Pääkallomme muodostuu luisista lohkoista, joita yhdistävät suturaliitokset. Vaikkei aikuisen pääkallo olekaan enään samalla tavalla joustava, kuin pienenä lapsena, luisten lohkojen väliset suturat "hengittävät" hieman. Päähän kohdistuvat iskut voivat saada kallon lohkoja siirtymään hieman suhteessa toisiinsa. Esimerkiksi sivuunajokolarissa pää voi iskeytyä sivuikkunaan, aikaansaaden pääkallon aivoja suojaavan yläosan lievän sivuttaisen siirtymisen suhteessa kasvojen alueeseen. Tämä siirtymä aiheuttaa yläleukaluun sivuttaisen siirtymän suhteessa alaleukaluuhun, johtaen leukanivelen häiriintyneeseen liikkeeseen ja lisääntyneisiin jännitteisiin kasvojen lihaksissa.

 

Kehitysrefleksit

Jotkut narskuttelevat hampaitaan öisin ja erilaisissa tilanteissa pitkin päivää, lapsista lähtien. Tällaisessa tilanteessa yksi mahdollinen aiheuttaja on yliaktiiviseksi jäänyt pikkuvauvan puristusrefleksi. Puristusrefleksi kuuluu aivorungollemme ohjelmoituihin primitiivirefleksekseihin, joita tarvitsemme syntymämme jälkeen selviytymiseen ja liikkumisen oppimiseen, ennen tahdonalaisen hallinnan kehittymistä. Lapsen kehittyessä nämä refleksit saavat hänet toistamaan samoja liikesarjoja uudestaan ja uudestaan, kunnes liike on hallittu. Liikehallinnan oppiminen aiheuttaa aivoissa aivorungon yläpuolella sijaitsevien basaaligangliosolujen kehittymisen. Näiden solujen kehittyminen estää primitiivirefleksensien tahattoman vaikutuksen motoriikkaan.

Noin kahden kuukauden iässä kämmenen puristusrefleksi, käsivarren koukkuunvetorefleksi ja suun hamuamisrefleksi yhdistyvät kokonaisuudeksi. Jos kahden kuukauden ikäinen lapsi koskettaa esinettä kämmenelle seuraa tapahtumaketju. Ensimmäisenä lapsen suu avautuu suureksi ja sormet puristuvat nyrkkiin, jonka jälkeen nyrkki menee suorinta tietä suuhun ja lapsi alkaa tutkia esinettä suullaan hamuten. Refleksin pitäisi vaimentua ensimmäisen elinvuoden aikana, mutta jos sen harjoittaminen jää jostain syystä oikeassa herkkyysvaiheessa puutteelliseksi, refleksi jää yliaktiiviseksi.

Aikuisella yliaktiivinen puristusrefleksi ilmenee monilla tavoin. Erityisesti öisin saattaa ilmetä hampaiden narskuttelua, ote kynästä ja hammasharjasta on puristava, usein kirjoitusnopeus on hidas ja käsiala epäselvä, puristuskestävyys on heikko, sormilla voimakkaasti puristaessa (esim. purkin kannen avaaminen) hampaat puristuvat vahvasti yhteen. Tavanomaisesti refleksi näkyy, myös tahattomana suun liikkeenä saksilla leikatessa. Tällöin henkilö aukoo ja sulkee suutaan samassa tahdissa, kuin leikkaa saksilla.  

 

Monet eri tekijät voivat siis aiheuttaa leukojen ja puremalihasten toiminnallisia häiriöitä. Hammasläärit hoitavat purennan ongelmia esim. yökiskoilla, hampaiden oikomisella tai hionnalla ja palauttamalla sijoiltaan menneet leukanivelet paikoilleen. Joissain tilanteissa myös kirurginen ratkaisu tulee kysymykseen. Aina hammaslääkärit eivät kuitenkaan saa kaikkia vaivoja helpottumaan. Vaikka oireet olisivat pitkäaikaisia ei kannata menettää toivoa. Kaikki toiminnalliset häiriöt ovat hoidettavissa kuntoon, kunhan löytyy sinun tilanteesi sopivat hoitotekniikat. Hoitotapoja, joista voi olla eri tilanteissa hyötyä on useita.

 

Hämeenlinnan Terveys HUOLTAMOlla työskentelee moniammatillinen tiimi terveydenhoidon ammattilaisia, jotka voivat auttaa, myös leukanivelten ongelmissa:

 

Stressiä ja sitä kautta puremalihasten toistuvaa tarpeetonta jännittymistä voivat lievittää esim. rentoutusvalmentajamme: Kaarina Juhala ja Henna Hänninen sekä TRE-ohjaaja Anita Aronen.

 

Ryhdin parannukseen ja jatkuvaan ylläpitoon soveltuu erinomaisesti esimerkiksi spiraalistabilisaatio, jota meillä ohjaa koulutettu SPS-ohjaaja Anita Aronen. Myös kalevalainen jäsenkorjaus, jossa pyritään kehon pehmytkudosten tasapainottamiseen, helpottaa suuresti lihasten epätasapainosta kärsivien ryhdin kohentumista. Kalevalaista jäsenkorjausta meillä tekee Marko Räsänen.

 

Kaularangan ja leukanivelen liikehäiriöihin voit saada apua purentaongelmiin jatkokoulutetuilta hierojiltamme Aki Pelkoselta ja Tiina Viitaniemeltä sekä manipulatiivisesti erikoistuneelta fysioterapeutti Jukka Kankaalta.

 

Puremalihasten jännitteissä ja säryissä voivat auttaa erityisesti hierojamme Aki Pelkonen ja Tiina Viitaniemi.

 

Kallon ongelmissa voit saada apua fysioterapeutti Jukka Kankaalta. 

 

Yliaktiivisten kehitysrefleksien vaimentamiseen meillä on erikoistunut Senso Reflex Expert Juoko Mikkola.

 

 

Mukavaa kesää kaikille, ilman turhia leukojen kiristelyjä!

Terveisin manipulatiivinen fysioterapeutti Jukka Kangas