Olen työskennellyt fysioterapeuttina yli 20-vuotta, auttaen ihmisiä heidän terveysongelmissaan. Tänä aikana olen nähnyt ja kuullut monenlaisia kohtaloita. Esimerkit ovat muokanneet asennoitumistani terveyteen. Terveenä pysyminen ei ole itsestään selvyys. Siitä huolehtimista ei saa pitkäaikaisesti laiminlyödä, edes työuran tai ruuhkavuosien vuoksi. Kaikki minut pidenpään tunteneet tietävät minun olleen hyvässä fyysisessä kunnossa koko aikuisikäni. Työurani aikana olen ollut poissa töistä sairauden takia yhteensä kolme päivää. Olen ollut elämässäni monella tapaa onnekas ja saanut nauttia täysipainoisesta perhe-elämästä, terveydestä, jatkuvasti edenneestä työurastani ja ihanista ystävistä.
Elämällä on kuitenkin tapana välillä yllättää. Vuoden 2017 loppupuolella minulle repesi napatyrä. Hetken tilannetta mietittyäni tein asiasta tapaturmailmoituksen. Maksusitoumuksen saatuani varasin ajan gastroenterologisesti erikoistuneelle kirurgi Timo Tommiselle Hämeenlinnan Mehiläiseen. Sovimme käynnin yhteydessä alustavasti ajan korjausleikkaukselle, joka olisi ollut pieni päiväkirurginen toimenpide. Tomminen mainitsi minua tutkiessaan suorien vatsalihasteni tuntuvan tiukoilta ja halusi minun käyvän ennen leikkausta vatsan ultraäänikuvauksessa. Tutkimuksen perusteena oli napatyrään liittyvien normaalien riskitekijöiden puuttuminen. Tomminen mainitsi, ettei halua mitään yllätyksiä leikkauspöydälle.
Ajelin seuraavalla viikolla töiden jälkeen polkupyörällä, täysin terveenä miehenä, kuntosalivaatteet repussa, ultraäänikuvaukseen. Huolellisen kuvauksen jälkeen radiologi kertoi minulla olevan vatsaontelossa laaja laattamainen muodostelma. Minulla on siis kasvain. Tämä kasvain oli kohdistanut paineen ponnistaessa navan seudulle niin voimakkaana, ettei kalvorakenne kestänyt vaan minulle syntyi tyrä.
Tilanne oli kerrassaan erikoinen. Vointini ei ollut muuttunut aiemmasta mitenkään. Olin ainoastaan saanut tiedon minulla olevasta kasvaimesta. Kuitenkin aivan kaikki oli muuttunut. Seuraavat kaksi päivää olikin mieletöntä tunteiden vuoristorataa. Kävin kaikenlaisia mahdollisia skenaarioita päässäni läpi. Tajusin entistä kirkkaammin miten täydellisen onnellinen olen nykyisessä elämässäni. Arjen pikku huolet tuntuivat yhtäkkiä täysin mitättömiltä. Oli myös upeaa huomata miten ihania niin useat ihmiset ovat. Myötätunnon ja konkreettisen avun tarjoamisen määrä yllätti minut totaalisesti.
Saatuani työstää ajatuksiani olen luottavainen täyteen parantumiseen, vaikka en vielä tiedä kasvaimen laatua. Olen hyvässä kunnosssa, kasvaimen olemassa olo tuli sattumalta esille ilman oireilua ja Suomessa sairaanhoito on maailman huippua. Tätä kirjoittaessani minulta on otettu verikokeet ja koko kehon tietokonetomografiakuvaus. Näen huomenna lääkärin, jonka kanssa käymme tutkimukset läpi ja sovimme jatkotutkimuksista.
Mitä vuosi 2018 tuo minulle tullessaan? Leikkauksen, hoitoja, lääkitystä??? Ainoa asia mistä voin olla varma on se, että osaan arvostaa terveyttä entistä enemmän. Toivon myös osaavani nauttia entistä enemmän hetkestä ja huolehtia vähemmän pikkuasioista.
HYVÄÄ VUOTTA 2018 KAIKILLE! Muistakaa arvostaa terveyttänne ja pitää siitä Huolta!
t: fysioterapeutti Jukka Kangas
Kirjoittaja: Jukka Kangas
Tunnisteet: Fysioterapia